29.1.2017

Muutama pohdinta pohjaratkaisusta

Heti tämän postauksen alkuun mainittakoon, että pitkästä aikaa olen saanut päivitettyä Villa Senobian FB-sivulta löytyviä kuvakansioita, lisäämällä joitakin kuvia jo olemassaoleviin, sekä lisäämällä kolme ihan uutta kansiota. Jos sama into jatkuu lähiaikoina, niin saatan jopa päästä ajan tasalle projektin nykyhetken kanssa, mutta vielä ei parane lupailla liikoja. Samassa ahkeruudenpuuskassa liitin linkit noihin kuvakansioihin myös blogin sivupalkkiin, eli oikean palkin kuvia klikkaamalla pääsee katsomaan enemmänkin kuvia. Pahoitteluni niille lukijoille, joilla FB -tiliä ei ole, ilmeisesti kuvien tarkempaa tarkastelua varten sellaisen kuitenkin tarvitsee!

Talon pohjaratkaisuun liittyvistä pohdinnoista en ole aiemmin tainnut kirjoittaa,joten puhutaanpa hieman siitä. Talon pohjaratkaisu meidän hommiin ryhtyessämme näkyy alla olevasta hienosti piirretystä kuvasta;


Hirrestä rakennettujen, eli meidän "mukaamme" lähteneiden seinien sijoittuminen taas näkyy tässä;



Näitä kuvia vertaamalla huomaamme, että kuvissa oikeaan laitaan sijoittuva pirtti on viimeisimpien asukkaiden eli lapsuudenperheeni aikaan ollut jaettu kolmeen osaan; olohuoneeseen (J), keittiöön (K) ja vaatehuoneeseen (L). Perheemme asuessa talossa käytössämme oli lisäksi koko viisihenkisen perheen yhteinen makuuhuone (G), eteinen (I) sekä wc / kylpyhuone (H), jonka läpi kuljimme talon toista päätä asuttaneiden mummun ja papan keittiöön (E). Keittiön lisäksi heillä oli käytössään olohuone (F), makuuhuone (C) sekä oma eteinen (D), talossahan on tuossa vaiheessa ollut kaksi pihanpuoleista kuistia. Huoneet A "kylmäkamari" ja B "peräkamari" ovat olleet käyttämättöminä vähintäänkin 70-luvun alulta, luullakseni aika paljon pidemmältäkin ajalta. Viimeksi mainittujen huoneiden tappioksi meidän projektissamme päädyttiin vanhan rungon lyhentämiseen, oikeastaan kolmesta syystä; vasen pääty oli kunnoltaan huonoimmalla tolalla, sillä sekä päädystä aikanaan huonosti peitetty vanha ikkuna-aukko että toisen kuistin kattojiirin vuoto olivat aiheuttaneet seiniin melko pahoja lahovaurioita. Lisäksi arvelimme tilan riittävän meille mainiosti ilman noita huoneita, minkä ohella talo pitäisi saada mahdutettua tontillamme aiemmin sijainneen, meidän taloamme lyhyemmän rakennuksen sijoille.

Hirsiseinien sijoittuminen taloon oli meille annettu tekijä, eikä huoneiden tulevia käyttötarkoituksiakaan tarvinnut lopulta kauaa miettiä (paitsi jos kysyy Oliverilta, joka väittää että kanssani olisi mukamas tarvinnut asiasta oikeasti vähän vääntääkin). Selvä asia oli, että keittiöstä tulisi kodin sydän, ja samalla se palautettaisiin alkuperäiselle paikalleen (G). Kuten edellä mainittua, oli vanha pirtti Hanna-Leenan perheen talossa asuessa jaettu osiin, ja sama oli meilläkin mielessä, jatkossa tähän osaan taloa sijoittuisivat meidän makuuhuoneemme (master bedroom, miten hienon kuuloista!), vaatehuone sekä vierashuone. Keittiön toisella puolella sijaitsisi olohuone, ja kuvista katsottuna vasemmassa päädyssä kodinhoitohuone ja kylpyhuone, toisen etupuolen kuisteista siirtyessä talon päätypuolelle ja toimiessa arkisisäänkäyntinä.

Mutta se pirtti siis... Koko komeudessaan pääsimme pirtin näkemään vasta purkutöiden edettyä, ja ylimääräisten väliseinien kadottua. Ja tältä se sitten näytti;


Jotenkin tuo 45 neliön kokoinen pirtti oli aika komea näky, ja mielessäni alkoi kutkutella ajatus sen jättämisestä sellaisekseen. Oliver oli ehdottomasti tätä ratkaisua vastaan, sillä näin ison huoneen sisustaminen kodikkaaksi olisi kuulemma mahdottomuus, mikä lisäksi taas makuuhuoneen sijottuminen olohuoneeksi aiemmin ajateltuun huoneeseen tarkoittaisi kylpyhuoneeseen kulkua aina makuuhuoneen läpi. Okei, se kuulosti huonolta, omastakin mielestäni. Lopullisesti asian kuitenkin ratkaisi tarve löytää tila vintille meneville portaille, portaita kun ei aiemmin kylmänä olleeseen tilaan ollut mennyt lainkaan. Eli tällainen siitä pohjasta sitten tuli;


Portaiden alle saatiin vielä sopimaan pikkuruinen wc, josta matkan varrella tuli vielä pikkuisen pienempi, kun tila laitettiin puoliksi. Portaiden alle sijoittuukin nyt myös ruokakomero, johon on käynti keittiöstä, ja joka tulee olemaan ihan paras keksintö ikinä - etenkin kun nykyisen kerrostalokodin keittiössä on pakko sanoa pari perkelettä aina kun keittiössä yrittää yhtään mitään kokata. Onneksi en usein yritä, kuten kaikki minut tuntevat hyvin tietävät...

Nykyisellään kun asiaa miettii, niin heti ei keksi millä tavalla talon pohjaratkaisu voisi olla millään tavalla parempi? Kavereiden lapsia katsellessa huomaa kuinka mahtavaa hauskaa on silloin kun kämpän pohjaratkaisu sallii ympäri juoksemisen, ja tämä meidän talohan on kuin tehty sitä varten. Helposti näenkin jo mielessäni meidät kirmaamassa iloisina ympäri eteisestä makuuhuoneeseen ja vierashuoneen kautta keittiöön, ja sitten taas eteisen kautta olohuoneeseen, siitä keittiöön, ja hiphei! Ja oikeasti on tavattoman viehättävää vanhan tavan mukaan nähdä talon läpi päästä päähän, kuten tästä saa aavistuksen, kuva otettu kodinhoitohuoneen ja olohuoneen väliseltä oviaukolta;


Tässä tämän kerran pohdinnat, ensi kerralla kirjoittelen keittiösuunnitelmista, jotka ovat muutaman viime viikon aikana harpanneet aimo askelin eteenpäin. Keittiön suunnittelun lähtökohtana on ollut, jonkun mielestä ehkä yllättäenkin, mutta meidän mielestämme varsin luontevasti, maaliskuussa 2013 (!) vanhempien nurkkiin uuteen kotiin pääsyä odottamaan ostettu lattiakello (pahoittelut huonosta kuvasta), mikä ihanuuksien ihanuus!

21.1.2017

Vielä lämmityshommista



Pari edellistä blogipäivitystä ovat koskeneet lämmitystä, ja palattakoon siihen edelleen, tällä kertaa ihmettelyn aiheena ovat pattereiden ja maalämpötoimittajan valinnat.

Edellä mainituista pattereiden kanssa ryhdyttiin ensin, joten aloitetaanpa siitä. Yhtä varhain kuin maalämmöstä, päätettiin myös siitä, että vesikiertoinen lämmitys hoituisi varsinaisissa asuinhuoneissa vesikiertoisilla pattereilla, ja vain laatoitetuissa kodinhoito- ja kylpyhuoneissa lattialämmityksellä. Syynä se, että talon lattiat tulisivat olemaan vanhaa lautaa ja lankkua, joiden alle ei omassa (kapeakatseisessa?) maailmassani lattialämmitys vain olisi istunut. Kun ei ole ennenkään ollut, niin ei laiteta nytkään... Kyllähän lattialämmitystä lautalattioidenkin kanssa käytetään, eikä siinä kai olisi ollut niin väliä onko kyse uudesta vai vanhasta puutavarasta, mutta lankkujen kanssa oli vähän toinen juttu. Paksuimmillaan vanhasta talosta nostamiemme lattialankkujen paksuus kun oli 8 cm, niin aika hullulta tuntuisi yritää puskea lämpöä sellaisen tavaran läpi. Ja vaikka läheskään kaikki lankut eivät tuohon paksuuteen yltäneetkään, niin keskimäärin n. 5 cm:iin kuitenkin. Pattereilla siis mentäisiin.

Haaveissamme siinsivät koristeellisen jyhkeät, omilla jaloillaan seisovat valurautaradiaattorit, jotka olisivat yksi osa taloon sopivaa sisustusta. Tähän suuntaan siis, kuva lainattu www.torujyri.ee -sivustolta, joka on virolainen jälleenmyyjä, ja jonka myymälässä Tallinnan lähettyvillä kävimmekin aiheeseen tutustumassa;

Aiheeseen liittyvä kuva

Pattereiden hankinnan lähestyessä saimme lvi-suunnittelijaltamme ohjeistuksen pattereiden tehomitoitukseen, ja valurautapattereiden maahantuojan sivustolta löytyneiden ohjeiden mukaan laskimme hankinnalle hintaa sekä pattereille kokoa. Hintaa olisi tullut laskelmiemme mukaan ihan merkittävä summa, mutta satsauksena sisustukselliseen ja fiilikselliseen arvoon olisimme siihen olleet valmiit. Siksi olikin hirmuinen pettymys, kun maahantuojalla sitten lasketimme "oikeat" lukemat, ja saimme tarjouksen, jossa hinta oli itse laskemaamme nähden kolminkertainen, minkä lisäksi patteria olisi tullut ihan tolkuton metrimäärä, mikä olisi tehnyt pattereista jo lähes sisustusta hallitsevat elementit, mitä sitäkään emme toki halunneet. Jonkinlainen kompromissi hankintaan olisi varmasti voinut olla löydettävissä, mutta laskelmiemme mentyä siinä määrin metsään, ei asiaa auttanut eikä haluttanutkaan sen pidemmäksi aikaa jäädä murehtimaan. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa, ja koska vanhuksissa asuu viisaus, niin sama suunta meilläkin.

Kuten viimeksi ikkunoista kertoillessani totesin, kaikkea ei tällaisessa projektissa yksinkertaisesti voi saada, ja toisaalta, kompromissien kanssa voi oppia elämään oikein hyvinkin, eikä sitä alunperin haluamaansa välttämättä jää kaipaamaan kuin ehkä ohimenevinä hetkinä. Niinpä pattereiksemme nyttemmin päätyneet "peruspurmot" passaavat meille oikeastaan varsin hyvin. Vaikka etukäteen olin ajatuksesta lähestulkoon kauhuissani, ja asennuksen jälkeenkin vielä pienesti harmissani, niin jo tässä vaihessa ovat silmäni niihin niin tottuneet, ettei niihin yksinkertaisesti kiinnitä edes huomiota - eikä tässä suhteessa asia varmuudella huonompaan suuntaan muutu siinä kohtaa kun seinäpinnat alkavat valmistua ja huonekalut ja muu sisustus valtaa alaa. Näillä siis mennään;



Maalämpöurakoitsijan valinta oli sellainen vaihe projektia, jota hieman joutui etukäteen jännittämään ja vähän stressaamaankin, sillä nyt oltiin sellaisella alueella, jolla osaamisemme oli vielä tavallistakin huonompaa. Myös moneen muuhun vaiheeseen ollaan toki sukellettu ilman minkäänlaista kokemusta, mutta suurin osa aiemmista asioista on ollut käytännön ajattelulla ja kohtuullisella perehtymisellä ymmärrettäväksi tehtävissä. Onneksemme naapurustostamme kuitenkin löytyi meitä hieman insinöörihenkisempi kaveri, joka omassa lämmitysprojektissaan oli tullut kilpailuttaneeksi melkoisen määrän alan toimijoita, ja jolta saimme kymmenen yrityksen listan hänen kokemuksensa mukaan asiallisimmista toimijoista. Helppohan siitä oli ryhtyä tarjouksia pyytelemään, itse tosin tyydyin kuuden toimijan kilpailuttamiseen. Siispä iso kiitos avusta naapurin Mikolle, kyllä tälläkin paikan tupareiden vippipöydässä ansaitsee!

Niin tässä kuin muutamassa muussakin vaiheessa täytyy ihmetellä alan toimijoiden tapoja käydä kauppaa. Aina on niitä, jotka eivät vaivaudu kyselyyn edes vastaamaan, niitä joista kuuluu ehkä kuukauden kuluttua, ja niitä jotka kyllä tarjoavat, mutta eivät sitten muista tai viitsi paljon perään kysellä. Tällainen toiminta on itseäni ihmetyttänyt useaan otteeseen, etenkin kun rakennusprojektimme on osunut rakennusalan huononlaiseen suhdanteeseen? Onneksi on sitten myös niitä, jotka vastaavat heti tarjouspyynnön saatuaan, vaikka sitten vain lupaamalla palata asiaan piakkoin, ja niitä jotka ottavat asiakkaaseen aktiivisesti kontaktia soittamalla, tulemalla tutustumaan kohteeseen ja PALVELEMALLA! Kaikkia edellä mainittuja tyyppejä mahtui tähänkin joukkioon, ja loppumetreille pääsivät ne kolme toimijaa, jotka ennen tarjouksen tekoa halusivat tulla paikan päälle katsomaan. Kohteeseen tutustumista pidimme arvossa siksi, että vaikka tarjouspyynnön liitteeksi laitoimme varsin kattavat tiedot kokonaisuudesta, emme ollenkaan uskoneet, että tällaisesta hieman tavanomaisesta hankkeesta kaikilla olisi pelkkien papereiden perusteella hyvä ymmärrys. Voi toki olla, että tulen tässä samalla aliarvioineeksi toimijoita, mutta oli miten oli, näillä perusteilla meillä edettiin.

Sinällään tarjousten vertailu oli meillä hieman hatusta vedettyä hommaa, mutta kun aikansa papereita tuijottaa, aiheesta lukee, ja tarjoajien kanssa keskustelee, niin ehkä siinä ymmärryskin kasvaa. Ihan varmoja emme voi edelleenkään olla siitä, että täsmälleen tiedämme mitä olemme tulleet ostaneeksi, mutta tyytyväisiä olemme kyllä, ja se riittäköön. Valitun toimijan kanssa yhteistyö sujui hyvin alusta loppuun, aikataulut pätivät ihan kuten sovittiin, työn jälki on siistiä ja hyvää, ja tasaista lämpöä on riittänyt. Kiitos siis onnistuneesta projektista, Energiset Pirkanmaa!

Maalämpökaivo, aktiivisyvyyttä 225m

Maalämpöpumppu Thernia Inverter 3 - 12kW


Sydäntalven ajan projektimme viettää tuttuun tapaan hiljaiseloa, vain kodinhoitohuoneen ja kylppärin tekijää odotellaan saapuvaksi. Ollaan itse asiassa jo vähän aikaa odoteltu, kaveri kun tuntuu kadonneen täysin tavoittamattomiin... Eikähän tässä valmiissa maailmassa sellaista kiirettä olisi, mutta kun ei millään malttaisi odottaa, että pääsisi näkemään nämä valmiina paikoillaan;


Ensi kertaan, ja oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille, kiitos kun tsemppaatte eteenpäin!