17.5.2017

Keittiöstä kodin sydän?

Viimeisimmässä kirjoituksessani lupasin seuraavaksi päivitellä keittiösuunnitelmiamme, ja johan tässä keittiötä kohta päästään asentamaankin, niin kauan on tuumasta toimeen ryhtyminen näissä kirjallisissa töissä kestänyt. Anteeksi nyt taas kerran, ihanat, uskolliset lukijani!

Muistin virkistämiseksi keittiön alkuperäisen suunnitelman mukainen pohjakuva;



Kuten viimeksi pohjaratkaisuja pohtiessani kerron, muuttui kuvassa keittiön oikealla puolella näkyvä pikku-wc vielä hieman pienemmäksi, kun tilan takaosa lohkaistiin ruokakomeroksi, tähän tapaan;



Pienihän se tämäkin on, mutta meille kultaakin kalliimpi. Kuvasta katsottuna vasemmalle seinustalle saa valtaisan määrän hyllytilaa, ja hyllyille kuiva-aineita kahden hengen perhettä ajatellen melkein maailmanlopun määrän, puhumattakaan "perätilaan" portaiden alle mahtuvista padoista ja kattiloista - kätevän emännän mehumaijaa unohtamatta! Ruokakomeroon olisi tarkoitus piilottaa myös jokaisen keittiön pakollinen rumistus, eli mikroaaltouuni, jota kukaan meistä ei mielellään silmissään katsele, eihän?

Ruokakomeron oven ja vierashuoneeseen vievän oven väliin jäävälle kaistaleelle ei myöskään tarvinnut kovin kauaa käyttötarkoitusta miettiä - ilmiselvä astiakaapin paikkahan se siinä! Ja koska sellaista ei taloudesta tai talon peruja ennestään löytynyt, piti sellainen rientää hetimmiten ostamaan, vaikka ostoslistalla olisi kieltämättä ollut muutama kiireisempikin juttu, ainakin jos Oliverilta kysyy, mutta kuka nyt kaikkea kysyisi...? Muutamaan otteeseen olen tosin itse jälkeenpäin miettinyt, olisiko pienesti "raffimpi" astiakaappi tuonut sittenkin enemmän särmää keittiön todennäköisesti melko talonpoikaiseen kalustukseen, mutta nähtäväksi jää. Kaipa tällaisesta tarvittaessa eroon pääsee, veikkaan kuitenkin että siinä on ja siihen jää. Aika ihana on hän kuitenkin!



Astiakaappia ja ruokakomeroa vastapäisellä seinällä meillä on puuhella-leivinuuniyhdistelmä, ja puuhellan viereen alusta asti suunnitteilla kaasuhella sähköuunilla, perheen kokin hartain toive ehkä koko projektissa. Itselläni on tämän suhteen ollut toiveita vain laitteen ulkonäön suhteen (kuinka ollakaan), eli sellainen "vanhanaikaisen" näköinen mutta kohtuullisen kokoinen, muutoin olin mielelläni jättämässä valinnan sen varsinaisen keittäjän huoleksi. Mutta koska keittäjälläkin on ilmeisen hyvä maku, on lopputulos meitä molempia suuresti miellyttävä;




Kaasuhella oli investointina tavallista hellaa jossain määrin arvokkaampi, mutta koko projektissa yksi niitä asioita, joiden hankkiminen on ollut meillä haaveissa alusta asti, ja asia, josta tiedämme olevan jatkossa iloa ihan päivittäisellä tasolla. Kun tarpeeksi monessa kohtaa on rahasta tarkkana, voi jossain kohdassa sallia itselleen pienen unelman toteuttamisen, näin me sen ajattelemme. Loput keittiön kodinkoneista on sitten hankittukin Gigantin viikonloppualesta ja Stockmannin hulluilta päiviltä, kukkaro kiittää.

Näiden kahden edellä kuvatun seinustan jälkeen ja väliin jää varsinaisilla kiinteillä keittiökalusteilla täytettäväksi vain yksi seinä. Etukäteen pidin keittiön suunnittelemista ajatuksen tasolla tavattoman vaikeana, mutta rohkeasti lähdimme sitä Ikean ihmeelliseen maailmaan kokeilemaan. Mielikuvituksen puutetta vai mitä, mutta heidän helppokäyttöisellä keittiösuunnitteluohjelmallaan hetken pyöriteltyämme saivat kaapistot sellaisen muodon, ettemme enää keksineet miten sen juuri muutoin olisi rakentanutkaan;



Ikean keittiötä pidimme ihan varteenotettavana vaihtoehtona, mutta aina pitää vähän vertailla. Ikean laskelman ohella testasimme hinnan A.S.Helsingön Ikean runkoihin suunnitelluilla ovilla, samoin kävimme kurkkimassa Juvin täyspuisia keittiökalusteita Petikon tehtaanmyymälässä. Juvilla käydessämme meille konkretisoitui fiilisero pellavaöljymaalilla siveltyjen täyspuukalusteiden ja Ikean ruiskumaalattujen levytavaraovien välillä, mutta koska hintaeroakin asioilla on, piti asiaa vielä hieman miettiä. Ystäviemme suosituksesta pyysimme vielä tarjouksen heille keittiön toimittaneelta pienehköltä kalustepajalta, ja kun hintaero Ikean kalusteisiin verrattuna jäi reiluun tuhanteen euroon, ei meidän lopulta kauaa tarvinnut miettiä. Eli meille on nyt tulossa mittojen mukaan tehty, rungoiltaan mdf-levyä ja oviltaan ja näkyviltä rungon osiltaan täyspuinen keittiö, jonka toimitus ja asennus on sovittu kesän lopulle. Hinnan kompensoimiseksi tosin joudumme itse maalaamaan kalusteet, mutta niinhän me maalaamme kaiken muunkin talossa. No big deal tässä vaiheessa, mutta kysykää uudelleen kun kaikki osat on sudittu kolmeen kertaan... Mutta totta puhuen, kyllä tämä päätös tulee varmuudella jälleen palkitsemaan, sillä alkuperäisten kattolaipioiden ja -parrujen, elämää nähneiden lattialankkujen ja vanhojen peiliovien rinnalla ruiskumaalattu levypinta olisi ollut ihan liian "täydellinen". Minkä lisäksi värien valikoima on nyt ihan loputon, miten vaikea valinta siitä vielä tuleekaan!

Keittiöstä lupaan lisää kuvia heti hommien edettyä esittelykuntoon, tällä kertaa päätän raporttini kuitenkin ihan ensimmäiseen ihan valmiiseen kuistin ikkunaan. Syksyllä 2013 aloitettu kunnostusurakka on saavuttamassa täyttymyksensä vielä tänä kesänä, ja vaikka keskeneräisiä pokia onkin työn alla vielä 15 kappaletta, on fiilis näiden osalta jo nyt voittajan - voisiko muutoin ollakaan!



Ensi kertaan, silloin luvassa on sisustuksellisia suunnitelmia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti