29.1.2017

Muutama pohdinta pohjaratkaisusta

Heti tämän postauksen alkuun mainittakoon, että pitkästä aikaa olen saanut päivitettyä Villa Senobian FB-sivulta löytyviä kuvakansioita, lisäämällä joitakin kuvia jo olemassaoleviin, sekä lisäämällä kolme ihan uutta kansiota. Jos sama into jatkuu lähiaikoina, niin saatan jopa päästä ajan tasalle projektin nykyhetken kanssa, mutta vielä ei parane lupailla liikoja. Samassa ahkeruudenpuuskassa liitin linkit noihin kuvakansioihin myös blogin sivupalkkiin, eli oikean palkin kuvia klikkaamalla pääsee katsomaan enemmänkin kuvia. Pahoitteluni niille lukijoille, joilla FB -tiliä ei ole, ilmeisesti kuvien tarkempaa tarkastelua varten sellaisen kuitenkin tarvitsee!

Talon pohjaratkaisuun liittyvistä pohdinnoista en ole aiemmin tainnut kirjoittaa,joten puhutaanpa hieman siitä. Talon pohjaratkaisu meidän hommiin ryhtyessämme näkyy alla olevasta hienosti piirretystä kuvasta;


Hirrestä rakennettujen, eli meidän "mukaamme" lähteneiden seinien sijoittuminen taas näkyy tässä;



Näitä kuvia vertaamalla huomaamme, että kuvissa oikeaan laitaan sijoittuva pirtti on viimeisimpien asukkaiden eli lapsuudenperheeni aikaan ollut jaettu kolmeen osaan; olohuoneeseen (J), keittiöön (K) ja vaatehuoneeseen (L). Perheemme asuessa talossa käytössämme oli lisäksi koko viisihenkisen perheen yhteinen makuuhuone (G), eteinen (I) sekä wc / kylpyhuone (H), jonka läpi kuljimme talon toista päätä asuttaneiden mummun ja papan keittiöön (E). Keittiön lisäksi heillä oli käytössään olohuone (F), makuuhuone (C) sekä oma eteinen (D), talossahan on tuossa vaiheessa ollut kaksi pihanpuoleista kuistia. Huoneet A "kylmäkamari" ja B "peräkamari" ovat olleet käyttämättöminä vähintäänkin 70-luvun alulta, luullakseni aika paljon pidemmältäkin ajalta. Viimeksi mainittujen huoneiden tappioksi meidän projektissamme päädyttiin vanhan rungon lyhentämiseen, oikeastaan kolmesta syystä; vasen pääty oli kunnoltaan huonoimmalla tolalla, sillä sekä päädystä aikanaan huonosti peitetty vanha ikkuna-aukko että toisen kuistin kattojiirin vuoto olivat aiheuttaneet seiniin melko pahoja lahovaurioita. Lisäksi arvelimme tilan riittävän meille mainiosti ilman noita huoneita, minkä ohella talo pitäisi saada mahdutettua tontillamme aiemmin sijainneen, meidän taloamme lyhyemmän rakennuksen sijoille.

Hirsiseinien sijoittuminen taloon oli meille annettu tekijä, eikä huoneiden tulevia käyttötarkoituksiakaan tarvinnut lopulta kauaa miettiä (paitsi jos kysyy Oliverilta, joka väittää että kanssani olisi mukamas tarvinnut asiasta oikeasti vähän vääntääkin). Selvä asia oli, että keittiöstä tulisi kodin sydän, ja samalla se palautettaisiin alkuperäiselle paikalleen (G). Kuten edellä mainittua, oli vanha pirtti Hanna-Leenan perheen talossa asuessa jaettu osiin, ja sama oli meilläkin mielessä, jatkossa tähän osaan taloa sijoittuisivat meidän makuuhuoneemme (master bedroom, miten hienon kuuloista!), vaatehuone sekä vierashuone. Keittiön toisella puolella sijaitsisi olohuone, ja kuvista katsottuna vasemmassa päädyssä kodinhoitohuone ja kylpyhuone, toisen etupuolen kuisteista siirtyessä talon päätypuolelle ja toimiessa arkisisäänkäyntinä.

Mutta se pirtti siis... Koko komeudessaan pääsimme pirtin näkemään vasta purkutöiden edettyä, ja ylimääräisten väliseinien kadottua. Ja tältä se sitten näytti;


Jotenkin tuo 45 neliön kokoinen pirtti oli aika komea näky, ja mielessäni alkoi kutkutella ajatus sen jättämisestä sellaisekseen. Oliver oli ehdottomasti tätä ratkaisua vastaan, sillä näin ison huoneen sisustaminen kodikkaaksi olisi kuulemma mahdottomuus, mikä lisäksi taas makuuhuoneen sijottuminen olohuoneeksi aiemmin ajateltuun huoneeseen tarkoittaisi kylpyhuoneeseen kulkua aina makuuhuoneen läpi. Okei, se kuulosti huonolta, omastakin mielestäni. Lopullisesti asian kuitenkin ratkaisi tarve löytää tila vintille meneville portaille, portaita kun ei aiemmin kylmänä olleeseen tilaan ollut mennyt lainkaan. Eli tällainen siitä pohjasta sitten tuli;


Portaiden alle saatiin vielä sopimaan pikkuruinen wc, josta matkan varrella tuli vielä pikkuisen pienempi, kun tila laitettiin puoliksi. Portaiden alle sijoittuukin nyt myös ruokakomero, johon on käynti keittiöstä, ja joka tulee olemaan ihan paras keksintö ikinä - etenkin kun nykyisen kerrostalokodin keittiössä on pakko sanoa pari perkelettä aina kun keittiössä yrittää yhtään mitään kokata. Onneksi en usein yritä, kuten kaikki minut tuntevat hyvin tietävät...

Nykyisellään kun asiaa miettii, niin heti ei keksi millä tavalla talon pohjaratkaisu voisi olla millään tavalla parempi? Kavereiden lapsia katsellessa huomaa kuinka mahtavaa hauskaa on silloin kun kämpän pohjaratkaisu sallii ympäri juoksemisen, ja tämä meidän talohan on kuin tehty sitä varten. Helposti näenkin jo mielessäni meidät kirmaamassa iloisina ympäri eteisestä makuuhuoneeseen ja vierashuoneen kautta keittiöön, ja sitten taas eteisen kautta olohuoneeseen, siitä keittiöön, ja hiphei! Ja oikeasti on tavattoman viehättävää vanhan tavan mukaan nähdä talon läpi päästä päähän, kuten tästä saa aavistuksen, kuva otettu kodinhoitohuoneen ja olohuoneen väliseltä oviaukolta;


Tässä tämän kerran pohdinnat, ensi kerralla kirjoittelen keittiösuunnitelmista, jotka ovat muutaman viime viikon aikana harpanneet aimo askelin eteenpäin. Keittiön suunnittelun lähtökohtana on ollut, jonkun mielestä ehkä yllättäenkin, mutta meidän mielestämme varsin luontevasti, maaliskuussa 2013 (!) vanhempien nurkkiin uuteen kotiin pääsyä odottamaan ostettu lattiakello (pahoittelut huonosta kuvasta), mikä ihanuuksien ihanuus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti