Tässä kohtaa uskallamme ehkä jo tunnustaa, että olimme omin luvin tontilla kertaalleen pyörähtäneet "tiedustelureissulla" hieman ennen kaupantekoon ryhtymistä. Tässä kohtaa voimme myös tunnustaa, että olihan se aika hurja näky. Meitä edeltävä omistaja oli kasannut mäelle jos jonkinlaista tavaraa, osittain suunnittelemiaan korjaustöitä varten, mutta sen lisäksi aika paljon sitä sun muutakin sekalaista. Irtotavaran lisäksi mäellä seisoi sortuneen vanhan päärakennuksen "raato", ja sen pystyyn jäänyt sivusiipi kylänraitin suuntaan ylpeästi poseeraavine wc-istumineen. Ja olihan siellä vielä yksi iso, kaatumaisillaan oleva aitta, sortumaisillaan oleva riihenjatke ja pari muuta piharakennusta. Lisäksi tuo meitä edeltänyt omistaja oli ostanut tontin aiemmalta vanhalta emännältä ilmeisen "sellaisenaan", joten sekalaisten rakennusten täytteenä oli melkoinen määrä vieläkin vanhempaa roinaa.
Kauppojen vasta ollessa vireillä vanhempani olivat kaiken tämän nähdessään vähintäänkin kauhuissaan, ja kehottivat meitä topakasti siirtymään suoraan seuraavaan vaihtoehtoon. Ehkä siinä olisikin ollut järjen ääni kuunneltavaksi, mutta jälleen kerran tunne vei vallan, ja sai meidän onnesta soikeiksi (vai ehkä sittenkin sokeiksi?). Taas me näimme lähes pelkkiä mahdollisuuksia, vaikkakin ruusunpunaisten linssien sivusta katsoessamme toki myös loputtoman paljon työtä. Projektin alusta lähtien olemme puoliksi leikillämme todenneet, että meille pääsee kylään jo kymmenen vuoden kuluttua, eikä tontti ainakaan tuota aikataulua merkittävästi kuronut kiinni...
Projektin varrella olemme havainneet hyväksi tavaksi "virkistää" itseämme mielekkäillä ja innostavilla asioilla niiden ankeampien työvaiheiden välissä. Tässä kohtaa jätimmekin talon vähemmälle huomiolle, ja siirryimme innolla tontin raivaustöihin, ja siis ihan konkreettisesti raivauksen pariin. Piharakennusten ja muun tavaran lisäksi nimittäin kesä oli tehnyt tehtävänsä, ja muuttanut mäen melkoiseksi viidakoksi, joten ensimmäisenä työvälineenä oli käteen otettava vesuri. Edellisen omistajan irtotavaran siivoamisesta olimme onneksi sopineet tontin myyneen perikunnan kanssa, mutta meillekin tekemistä jäi yllin kyllin. Pihaan tilattu jätelava täyttyi kovaa vauhtia, ja vaikka puolimätien vanhojen patjojen kantaminen kaatosateessa ei monella meistä menisi kategoriaan "elämän tähtihetkiä", niin meitä se vain nauratti. Samoin kuin maailman parasta talkooporukkaa, kiitos vielä kummityttö-Sannille (alla) perheineen, hatunnosto teidän talkoohengellenne!
Irtotavaran ja pahimpien pusikoiden raivaamisen jälkeen oli aika käydä pihan vanhojen rakennusten kimppuun. Purkutuomion saivat päärakennuksesta pystyyn jäänyt sivusiipi, riihen jatkeeksi rakennettu mikä-lie-mörskä sekä aittarakennus. Hirsirakenteisena aitta olisi ollut ihan hillittömän hieno ja korjaamisen arvoinen, mutta lautarakenteisena siitä ei ollut kuin polttopuuksi. Talteen otettiin toki se mikä kelvollista oli, eli käsin veivattava mankeli (aina tarpeellinen) sekä kuusi maailman kauneinta aitanovea. Ovet siis on, ja hankintalistalla muutaman muun jutun kanssa niihin sopiva aitta.
Rakennuksista säilytettäviksi päätyivät maakellari, joka jää odottamaan uutta kattoa, riihi, joka jää odottamaan uutta etuseinää, leikkimökki, joka jää odottamaan uutta elämää kesäkanalana, sekä vanha tiilirakennus, joka jää odottamaan uutta kattoa, seinien rappausta ulkoa ja sisältä, sekä uutta lattiaa. Piharakennusten osalta on siis tiedossa pientä pintaremonttia, pitäisikö vaikka taas järjestää talkoot...? Tuo tiilirakennus muuten on mäellä aikanaan toimineen Aurasen Saha ja Mylly-laitoksen vanha konehuone, ja omalla tavallaan aika viehättävä. Myös Oliverin äiti rakennuksesta kuultuaan ihasteli, että "Miten ihanaa, mylly!", mutta hänen mielikuvansa kyllä saattoi olla jotain muuta kuin tämä;
Mutta ihanahan tämä on, ehdottomasti! Samoin kuin koko tontti, unohtamatta esimerkiksi keskellä pihaa seisovaa isoa tammea ja kaikkia niitä 26 marjapensasta. Maaliskuisessa räntäsateessa, helsinkiläisessä kerrostalokaksiossa tätä kirjoittaessa sitä taas jaksaa, kun on mitä odottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti